Voimaan 1.12.2015 astuneen Ampumaratalain velvoittamana maakuntaliittojen on laadittava ja ylläpidettävä ajantasaista ampumaratojen kehittämissuunnitelmaa, josta ilmenevät mahdolliset puutteet rataverkostossa. Suunnitelmaa tulee hyödyntää selvitysaineistona alueidenkäytön suunnittelussa eli erityisesti kuntien laatimien yleiskaavojen työstämisen yhteydessä. Koska moottoriurheilun ja muun moottoriratatoiminnan vaikutukset ovat ampumaratatoimintojen kanssa hyvin samankaltaisia, on Pirkanmaalla sisällytetty suunnitelmaan myös tiedossa olevat moottoriajoneuvotoimintojen rata-alueet. Rataverkoston täysipainoisen kehittämisen edellytyksenä on ajantasaisen tiedon saattaminen niin radoilla toimijoiden kuin maankäytöstä vastaavien tahojen käyttöön, mikä mahdollistuu parhaiten kaikille avoimen palvelun kautta. Palvelun sisällön määrittämiseen on osallistunut myös Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 maakunnallisen ampuma- ja moottorirataverkoston määrittämiseksi koottu työryhmä, johon ovat osallistuneet AKK-Motorsport ry – Häme, Ampumaharrastusfoorumi, Mäntän Seudun Riistanhoitoyhdistys ry, Parkanon-Karvian Riistanhoitoyhdistys ry, Pirkanmaan Reserviläispiiri ry, Reserviläisurheiluliitto ry, Suomen Ampumahiihtoliitto ry, Suomen Ampumaurheiluliitto ry, Suomen Moottoriliitto ry, Suomen Riistakeskus, Sääksmäen-Valkeakosken Riistanhoitoyhdistys ry, Mänttä-Vilppulan kaupunki, Nokian kaupunki, Parkanon kaupunki, Pirkanmaan ELY-keskus, Puolustusvoimat, Sastamalan kaupunki ja Sisäministeriö.
Ampuma- ja moottoriratojen riittävää määrää ja sijoitustarvetta on tarkasteltu suhteessa aluettaiseen väestöpohjaan. Väestötiedot ovat Kuntaliiton 1.1.2016 julkaisemasta aineistosta, joka perustuu Maanmittauslaitoksen ja Tilastokeskuksen tietoihin. Maakunta on seuduittaisen kokonaiskäsityksen helpottamiseksi jaettu neljään osa-alueeseen: kaupunkiseutuun lukeutuvat Tampere, Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Ylöjärven eteläosa sekä Kangasalan länsiosa, etelä- ja lounaissektori koostuu Akaasta, Valkeakoskesta, Vesilahdesta, Urjalasta, Punkalaitumesta ja Sastamalasta, luode-pohjoissektoriin kuuluvat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano, Kihniö, Virrat sekä Ylöjärven pohjoisosa ja koillinen-kaakkoalueen muodostavat Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Juupajoki, Orivesi, Pälkäne sekä Kangasalan itäosa. Itä-Kangasalan ja Pohjois-Ylöjärven osalta väestömäärä perustuu kuntaliitosten ajankohtaan, joten luvut ovat suuntaa antavia. Koska varmuutta mm. ratojen tulevien lakkauttamisien tai perustamisien ajankohdista ei ole, perustuvat ennusteet mm. ampumaharrastusmahdollisuuksien vähenemisestä em. Kuntaliiton aineistoon, eivät väestöennusteeseen.*Väestömäärän lisäksi muita huomioitavia seikkoja erityyppisten ratojen tarpeen ja sijainnin kartoittamiseksi voivat olla esim. väestön ikäjakauma ja väestönmuutoksen tuomat vaihtelut tarpeeseen, alueittaiset erot lajien harjoitettavuuden suhteen tai vaikkapa ilmastonmuutoksen tuomat muutokset riistalajistossa ja sitä myötä metsästyskäyttäytymisessä. Asenteet yleisesti voivat muuttua ampuma- ja moottoriharrastusta kohtaan. Myös on syytä huomioida ratojen sijoittumisen suhteen muun yhdyskuntarakenteen lisäksi niiden sijainti pohjavesialueisiin nähden; tulevaisuudessa vähäisempiäkin pohjavesialueita voidaan joutua ottamaan vedenhankintakäyttöön, mikä on turvattava tämänhetkisellä maankäytön suunnittelulla. Harrastustoiminnan lisäksi rata-alueita tarvitaan mm. viranomais-, maanpuolustus-, opetus- ja kilpailukäyttöön. Rata-alueet voivat palvella myös hyvin erityyppisten tapahtumien toteuttamista, mikä tuo alueidenkäyttöön ja taloussektorille toivottua synergiaa.*Jotta ammunnan harjoittelu- ja harrastusmahdollisuuksien riittävyydestä voitaisiin saada mahdollisimman todenmukainen kuva, on tarkastelussa käytetty pelkkien ampumaratojen sijaan niiden alueittaista yhteenlaskettua ampumapaikkojen määrää. Radat voivat myös olla hyvin eritasoisia lajitarjonnaltaan ja toiminnaltaan, joten pelkän ratamäärän sijaan yksittäisten ampumasuoritusten samanaikainen mahdollisuus kuvaa tässä parhaiten verkoston kattavuutta ampumamahdollisuuksien näkökulmasta. Alueittaiseen väkilukuun suhteutettuna harjoittelu- ja harrastusmahdollisuuksia on tällä hetkellä eniten Luoteis- ja Pohjois-Pirkanmaalla eli noin 100 asukasta yhtä ampumapaikkaa kohden. Koillinen-kaakkosektorilla sekä etelässä ja lounaassa luku on hieman alle 200 ja kaupunkiseudulla peräti 630 asukasta yhtä ampumapaikkaa kohden. Moottoriratojen osalta ei ole dokumentoitu sitä, kuinka monta ajoneuvoa kullakin rata-alueella voi yhtäaikaisesti toimia, joten asukasmäärät on suhteutettu alueittaisiin ratojen määriin. Yhtä moottorirataa kohden asukkaita on eniten kaupunkiseudulla, jossa määrä tällä hetkellä on yli 22 000. Luoteis- ja pohjoisosissa alhaisempi väestömäärä laskee ratakohtaisen asukasmäärän noin 12 000:een. Myös etelä- ja lounaisosissa tilanne on tällä hetkellä verrattain hyvä eli noin 12 700 asukasta rataa kohden, koillinen-kaakkosektorilla ratojen vähäisestä määrästä johtuen 18 300 asukasta rataa kohden.
Ampumalajien näkökulmasta voidaan todeta metsästys- ja urheiluhaulikkoammunnan mahdollisuudet hyviksi koko maakunnassa lukuun ottamatta Kurusta Kihniöön ulottuvaa vyöhykettä. Kiväärillä harjoitettavan metsästysammunnan mahdollisuudet kattavat niin ikään maakunnan melko tasaisesti Ruoveden ja Juupajoen aluetta lukuun ottamatta. Urheilukivääriammunnan mahdollisuudet jäävät hieman metsästyslajeista etenkin Vesilahden ja Kurun-Teiskon-Juupajoen alueilla. Myös Pienoiskivääri- ja pistooliammunnan mahdollisuudet ovat melko kattavat. Pienoispistoolilla ei tällä hetkellä ammuta Pirkanmaan pohjoiskolmanneksella lainkaan Mänttä-Vilppulan Pollaria lukuun ottamatta. Revolveri- ja pienoisrevolverilajeja harjoitetaan ympäri maakuntaa kaupunkiseutua ja luoteisosia lukuun ottamatta. Niin ikään Luoteis-Pirkanmaa on jäänyt paitsi mustaruuti- ja practical-lajeista. Siluettiammuntaa on vain Sastamalassa ja Orivedellä, yhdistelmäaseammunta painottuu Punkalaidun-Hämeenkyrö-Teisko-linjalle.*Lakisääteisiä ampumakokeita järjestävien ratojen verkosto on maakunnallallisesti tarkasteltuna tasainen ja kattava. Myös SRVA-koulutusta järjestetään ympäri Pirkanmaata kaupunkiseutua ja Kuru-Virrat-aluetta lukuun ottamatta. Viranomaistoiminta painottuu maakunnan eteläpuoliskolle sekä Virroille ja Mänttä-Vilppulaan. Reserviläisammuntoja järjestetään melko kattavasti koko maakunnan alueella. Puolustusvoimien ampumatoimintaa on tällä hetkellä Lakialan ja Pirkkalan ratojen lisäksi ainoastaan Sastamalan Matinsuolla.*Valtakunnallisia kilpailuja järjestävien ratojen verkosto on tasainen maakunnan luoteisosia lukuun ottamatta. Myös kansainvälisiä kilpailuja järjestetään kuudella Punkalaidun-Mänttä-Vilppula-väliselle alueelle sijoittuvalla radalla. Ampumahiihtoharjoittelu on mahdollista seitsemällä Keski- ja Etelä-Pirkanmaalle sijoittuvalla radalla.*Pirkanmaan alueella on ulkoampumaratojen lisäksi 13 sisätiloissa olevaa ampuma- tai ilma-aserataa, jotka tukevat rataverkostoa etenkin tiiveimmillä alueilla ja mahdollistavat harjoittelun myös talvella. Radoista seitsemän sijoittuu kaupunkiseudulle Tampereelle, Ylöjärvelle, Nokialle, Kangasalle ja Lempäälään. Loput kuusi ovat Akaan, Valkeakosken, Sastamalan, Hämeenkyrön, Ikaalisten ja Mäntä-Vilppulan keskustaajamien alueilla. Lempäälän, Mänttä-Vilppulan sekä Tampereen Osmonkallion radoilla ammutaan myös ruutiaseilla, muut ovat eriasteisia ilma-aseratoja.
Moottoriratojen ja moottoriurheilussa käytettävien maastoreittien verkosto on paljon ampumarataverkostoa harvempi lukuun ottamatta maakunnan keskiosaa. Luoteis- ja kaakkoisosissa ja Vesilahti-Punkalaidun-Urjala-alueella ei sijaitse yhtään varsinaista moottorirataa lukuun ottamatta Parkanon Rännärin aluetta, jolla harjoitetaan tällä hetkellä lähinnä pakoputkitehtaan testaustoimintaa. Todennäköisesti mm. enduroa kuitenkin ajetaan paljolti epävirallisilla ajopaikoilla ja polustoilla, joista ei ole tarkempaa tietoa. Moottoripyörälajeja mahdollistavia ratoja onkin maakunnan alueella eniten. Karting, JM-luokka ja muut autolajit ovat mahdollisia kahdeksalla eri rata-alueella. ATV-ajo on mahdollista seitsemällä radalla ja moottorikelkkalajit vain neljällä.*Ehdottomasti monipuolisinta lajitarjonta on kaupunkiseudulla, johon myös Tampereen Kaanaa Center tässä tarkastelussa lukeutuu. Asvaltoitujen talvikäytössäkin olevien moottoriratojen lisäksi maakunnan alueella sijaitsee sääolosuhteista riippuen vaihteleva määrä luonnonjäälle aurattavia jääratoja. Pirkanmaan liiton tiedossa olevat ympäristöluvitetut jääradat sijaitsevat Akaassa, Valkeakoskella ja Orivedellä. Akaan Enonlahden ja Orivede Hiedanrannan radat on luvitettu autoajoon, Valkekosken Veijonlahti moottripyörille.
Alueet, joilla on ampuma- ja moottoriratatoimintojen näkökulmasta merkittävää maankäytöllistä kehittämispotentiaalia, sijaitsevat Akaan Riisikkalantien ampuma- ja moottoriratojen alueella, Kangasalan Kuohenmaalla, Sastamalan Ajoksenkankaalla sekä Parkanon Rännärin alueella. Toivottavaa olisikin alueilla toimijoiden ja kuntien tiivis yhteistyö alueiden edelleen kehittämisessä ja niiden turvaamisessa ko. toimintojen käyttöön. Myös muilla seudullisesti merkittävillä rata-alueilla voi olla tarkoituksenmukaista tarkastella useampien toimintojen keskittämistä laajemmiksi tapahtumakeskuksiksi, jolloin mm. toimintojen ympäristöön kohdistuvia ja liikenteellisiä vaikutuksia voidaan huomioida entistä tehokkaammin.
Maakunnan suurimmat ampuma- ja moottoriradat sijoittuvat Tampereen kaupunkiseudulle, jossa käyttöpaineet niin radoille kuin muullekin maankäytölle ovat suurimmat. Kasvavalla ja tiivistyvällä kaupunkiseudulla tulee erityisesti kiinnittää huomiota vakiintuneiden ja maankäytön suunnittelulla vielä turvattavien ratojen toimintamahdollisuuksiin, jotta niiden olemassaolo voidaan taata jatkossa ja välttää liiallista painetta ympäristökuntien alueilla.*Kaupunkiseudun ampumaradoista ainakaan Tampereen Aitovuori ja Kangasalan Suomatka eivät pysty jatkamaan toimintaansa pidemmällä tähtäimellä nykyisellään, mikä vähentää kaupunkiseudun alueen harrastusmahdollisuuksia nykyisestä vain noin kolmannekseen. Haasteellisen lähellä asutusta sijaitsee myös vähäisempi Nokian Linnavuoren ampumarata. Lajimahdollisuuksiltaan kaupunkiseutu säilynee kuitenkin melko monipuolisena Nokian, Kokkovuoren ja Lennoston ratojen ansiosta. Kangasalan Kuohenmaalla selvitetään etenkin etelä- ja itäkaupunkiseutua palvelevan ampuma- ja ampumahiihtoradan soveltuvuutta alueelle, mikä toteutuessaan parantaisi seudun harrastusmahdollisuuksia liki puolella verrattuna tilanteeseen, jossa lakkautettuja toimintoja korvaavia ei toteudu.*Kaupunkiseudun moottoriradoista todennäköisesti ainakin Ylöjärven eteläisin endurorata, Pirkkalan tapahtumakeskus ja Tarastenjärven endurorata joutuvat suuntaamaan toimintaansa vaihtoehtoisille sijainneille kun alueita aletaan toteuttaa niille varatuille maankäytön hankkeille. Tämä vähentäisi harrastusmahdollisuuksia noin viidenneksellä. Tapahtumien aikajännettä on kuitenkin tällä hetkellä vielä vaikea ennustaa ja Pirkkalan tapahtumakeskus onkin investoinut uuteen valaistuun karting-rataan, jonka toiminta voi jatkua vielä monia vuosia.*On huomattava, että etenkin tiivistyvällä kaupunkiseudulla toimintojen keskittäminen vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia sekä parantaa palveluiden tasoa. Tästä syystä esim. Nokian moottoriratojen alueen sekä Tampereen Kaanaa Centerin edelleen kehittäminen voidaan katsoa tarkoituksenmukaisemmaksi, kuin pienten yksittäisten ratojen sijoittelu tiiviiseen yhdyskuntarakenteeseen. Nokian ja Tampereen rata-alueiden suunnittelussa ja kehittämisessä on tosin kiinnitettävä aivan erityistä huomiota ratojen negatiivisten vaikutusten estämiseksi Natura-alueisiin ja pohjaveteen.
Pirkanmaan luoteis- ja pohjoisosissa ampumapaikkojen määrä on väestöön suhteutettuna maakunnan suurin; yhtä ampumapaikkaa kohden on alueella noin 100 asukasta. Alueelle ovat tasaisesti Ylöjärven Kurun aluetta lukuun ottamatta sijoittuneet seudullisesti merkittävät Vatulan ampumaurheilukeskus Ikaalisissa, Visurinsalon ampumarata Parkanossa sekä Virtain Jäähdyspohjan ampumarata. Kaikki em. radat sijoittuvat pohjavesialueille tai niiden välittömään läheisyyteen, mikä on huomioitava rata-alueita edelleen kehitettäessä. Edellisten lisäksi alueella toimii pienempiä, lähinnä metsästysammuntalajeihin keskittyneitä ratoja, jotka vähäisyydestään huolimatta ovat paikallisesti merkittäviä.*Hämeenkyrön kolmen paikallisen ampumaradan laajentumista rajoittaa läheinen asutus. Jos Pohjois-Ylöjärven Riuttasen vähäinen kiväärirata suunnitelmien mukaisesti lopettaa toimintansa, tullee tarpeelliseksi korvaavan, haulikkoammunnankin mahdollistavan sijainnin kartoittaminen. Kunnan mukaan Kurun alueelta voisi löytyä vaihtoehtoisia sijainteja em. toiminnoille.*Vaikka luoteis- ja pohjoisosissa sijaitsee vain kaksi Virtain moottorirata-aluetta, kohdistuu näihin vähiten käyttöpainetta alhaisemmasta väestömäärästä johtuen. Moottoriharrastusmahdollisuuksien saavutettavuutta parantaisi merkittävästi Parkanoon suunnitteilla oleva tapahtumapuisto, jonne myös moottoriratatoimintoja on kaavailtu. Nyt etenkin Parkanon länsiosista helpoiten saavutettavissa ovat hiljattain valmistunut Pesämäen moottoriurheilukeskus Honkajoella sekä Karvian JM-rata.
Koillinen-kaakkoalueella on noin 200 asukasta yhtä ampumapaikkaa kohden. Alueelle on melko tasaisesti jakautunut eritasoisia ratoja, joista merkittävin on Mänttä-Vilppulan Pollarin ampumarata. Myös Kangasalan Mustakorven radan merkitys tulee korostumaan, kun kaupunkiseudun ampumaratojen toimintaa ei enää pystytä jatkamaan. Juupajoki on Pirkanmaan kunnista ainoa, jonka alueella ei ole ampuma- tai moottoriratoja, mutta aivan maakuntarajan tuntumassa sijaitsee ainakin JM-ajoihin soveltuva Jämsän Särkikankaan moottorirata, joka on hyvin saavutettavissa myös Mänttä-Vilppulasta käsin. Maakunnan koillisosia voivat palvella myös Keuruussa Keurusselän liikuntapuiston 30-paikkainen ampumahiihtorata sekä Puolustusvoimien Pioneerirykmentin varuskunnan ampumarata, jota käyttävät myös poliisi, reserviläisyhdistykset sekä tietyt ampuma- ja metsästysseurat.*Koillinen-kaakkoalueen ainoat ympärivuotiset moottoriradat sijaitsevat siis Mänttä-Vilppulassa, joista etenkin yksityisen Tammivuoren enduropolun tulevaisuus on sijaintinsa suhteen kyseenalainen. Pollarinkankaan II-luokan pohjavesialueella sijaitsevalla enduro- ja motocrossradalla ei ole varsinaisia laajenemismahdollisuuksia. Tampereen Kaanaa Center ja Kangasalan moottoriradat voivat osin vastata ratatarpeeseen. Kuhmoisten keskustaajaman pohjoispuolella oleva motocrossrata voi palvella Oriveden ja Kangasalan itäosia.